Leanin sydämessä on johtamisfilosofia

Lean on ylivertainen lähestymistapa tuottavuuden parantamiseen, jonka todellinen potentiaali jää lähes aina hyödyntämättä.

Mitä tyypillisesti tapahtuu, kun yrityksessä lähdetään ottamaan käyttöön leania? Arvovirtoja ja prosessikuvia piirretään. Huomataan, että puutteet laadussa aiheuttavat tarpeetonta työtä. Siitä ajasta, jonka asiakas odottaa tuotettaan vain murto-osa käytetään tuotteen valmistukseen. Keskeneräiset työt kasautuvat työvaiheiden välille odottamaan prosessointia.

Prosesseja hiotaan. Työntöohjauksesta siirrytään kohti imuohjausta, jossa pyritään tuottamaan vain se, mitä asiakkaat oikeasti tilaavat. Tämän hallinnoimiseksi otetaan käyttöön Kanban. A3-ongelmanratkaisukaavakkeita täytetään ja työympäristö järjestetään 5S:n mukaan. Tuottavuus ja laatu alkavat parantua ja varastoissa istuvan tavaran määrä vähenee.

Mutta missä ollaan viisi vuotta myöhemmin?

Lean-projekti on ollut ohi aikaa sitten. Osa sen tuomista uudistuksista on vakiintunut normaaliksi toiminnaksi. Toisten kohdalla vanhat totutut tavat ovat jyränneet yli alkuinnostuksen laannuttua. Lopulta saavutetut hyödytkin jäivät puolitiehen siitä, mitä odotettiin.

Kun länsimaat alkoivat kopioida leania eli Toyotan tuotantojärjestelmää, tehtiin perustuvanlaatuinen virhe. Huomio kiinnitettiin yksittäisiin Toyotan kehittämiin ratkaisuihin sen sijaan, että oltaisiin vaivauduttu selvittämään miten nämä eri ratkaisut olivat syntyneet. Tämän seurauksena monessa yrityksessä on otettu käyttöön lean-työkaluja, mutta pelkät työkalut eivät tee yrityksestä leania.

Erilaiset työkalut ja menetelmät ovat aikaan, paikkaan ja saatavilla olevaan teknologiaan sidottuja. Tilanteet muuttuvat ja pysyäkseen kilpailukykyisinä tämä muutos pakottaa yritykset kehittämään omaa toimintaansa. Mutta kun leanista kopioitiin työkaluja. Ei sitä jatkuvan kehittämisen toimintatapaa, jonka seurausta eri työkalut olivat ja jonka avulla syntyy yhä parempia työkaluja ja menetelmiä työn tuottavuuden parantamiseksi.

Leanin ytimessä on jotain aivan muuta kuin joukko menetelmiä, joiden tavoitteena on 1x1 flow. Kyse on johtamisfilosofiasta, jonka tarkoituksena on täydellisyys. Tähän pyritään askel askeleelta, kehittämällä systemaattisesti päivästä toiseen yrityksen tuotteita, toimintatapoja ja henkilöstön kyvykkyyttä. Leanissa organisaatiossa kehittäminen ei lopu koskaan ja se koskee jokaista henkilöä toimitusjohtajasta siivoojaan.

Ilman tämän filosofian juurruttamista osaksi yrityksen DNA:ta, onko ihme, että projektiluontoinen ja työkaluihin keskittyvä lähestymistapa leaniin harvoin saavuttaa sille asetettuja odotuksia?