Itseorganisoitumisen aika on nyt
Nyt kun kesä mennyt on, syksy saapuu...
Niin saapuu myös mielenkiintoisia kansainvälisiä vieraita! Olin tiistaina Hankenilla kuuntelemassa hollantilaisen kotihoitopalvelu Buurtzorgin toimitusjohtajaa Jos de Blokia. Tässä joitakin avainlukuja ja faktoja yrityksestä:
Neljän hoitajan vuonna 2007 perustama yritys.
Tällä hetkellä yritys työllistää 9 500 hoitajaa, jotka muodostavat 800 itsenäisesti toimivaa tiimiä.
Hollannin nopeimmin kasvanut yritys, joka on alle kymmenessä vuodessa saavuttanut 70 % markkinaosuuden koko toimialasta.
Asiakastyytyväisyyden keskiarvo on Buurtzorgissa 9/10, kun toimialan keskiarvo on 7/10.
Hollannin paras työpaikka -palkinto vuosina 2011, 2012 ja 2014.
Ehkä kuitenkin kaikkein kiinnostavin tiistaina esitetyistä luvuista oli välillisten kustannusten suuruus, joka on Buurtzorgilla 8 %, kun toimialan keskiarvo on 25 %. Ero on huikea. Ja katsottiinpa tilannetta millä tahansa liiketoiminnan menestyksen mittarilla hyvänsä, Buurtzorg vaikuttaisi pyyhkivän pöytää kilpailijoillaan.
Miten ihmeessä tällaiset luvut ovat edes mahdollisia? Onko koko toimiala levännyt laakereillaan useamman vuoden vai ovatko muut yritykset vain auttamattoman kehnoja?
de Blokin mukaan kaiken taustalla on Buurtzorgin toimintamalli, joka perustuu itsenäisiin, itseorganisoituviin tiimeihin. Prosessien, protokollien ja kontrollimekanismien sijasta Buurtzorgissa luotetaan ihmisiin, heidän ammattitaitoon ja arviointikykyyn. Kumileimasimet ja monimutkainen paperinpyörittely on korvattu ICT:n mahdollistamalla läpinäkyvyydellä. Perinteisen organisaatiorakenteen sijasta tieto kulkee epävirallisten suhteiden verkostossa, jota tietojärjestelmät myös osaltaan tukevat.
Kun jokaisella on välitön pääsy avainlukuihin, muiden osaamiseen ja keskusteluihin esimerkiksi organisaation strategisesta suunnasta, paranee päätösten laatu niin kentällä asiakastyössä kuin johtoportaassakin. Yhden näkökulman sijasta tilanteisiin saadaan useita eri perspektiivejä. Työntekijöiden osallistaminen ei ole vain nimellistä, koska jokaisella tiimillä on vastuu ja vapaus tehdä päätöksiä lähes kaikista omaan toimintaansa liittyvistä käytännön asioista.
Buurtzorgin mallissa:
Yksittäisen tiimin koko on enimmillään 12 henkeä
Jokainen tiimi vastaa itsenäisesti omista asiakassuhteista, henkilöstöhallinnasta, työn suunnittelusta, koulutuksista ja taloudenpidosta
Pääkonttorilla työskentelee 45 asiantuntijan lisäksi 15 valmentajaa, jotka ovat tiimien käytettävissä ongelmatilanteissa
Pääkonttorin tärkein tehtävä on hoitaa välttämätön byrokratia (laskutus, palkanmaksu, tilinpäätökset) hoitajien puolesta.
Olisiko siis nyt viimeistään aika ottaa itseorganisoituminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet tosissaan? Lähteä rohkeasti kokeilemaan, miten itseorganisoituminen voisi toimia omassa yrityksessä, esimerkiksi yksittäinen tiimi tai projekti kerrallaan.
Sen lisäksi, että Buurtzorgissa tämä on mahdollistanut huomattavasti kustannustehokkaamman ja laadullisesti paremman toiminnan kilpailijoihin nähden, yritys on myös käytännössä varastanut parhaat osaajat ja ammattilaiset itselleen. Hoitajat haluavat tehdä töitä Buurtzorgin kaltaisessa autonomiaa ja itsenäisyyttä korostavassa motivoivassa ympäristössä – jossa myös IT-järjestelmät on toteutettu täysin käyttäjien ehdoilla – perinteisen jäykän hierarkisen organisaation sijasta.
Jos ette ole omassa yrityksessänne valmiita avoimesti tunnustelemaan, miten itseorganisoitumisen etuja voisi lähteä hyödyntämään, niin mitä sitten kun jokin kilpailijoistanne tekee sen? Miten aiotte pärjätä, jos muutaman vuoden päästä omia toimintatapojaan ja organisaatiotaan rohkeasti uudistava kilpailija tarjoaakin huomattavasti parempaa tuotetta tai palvelua, ja tekee sen vieläpä merkittävästi korkeammalla kannattavuudella?
Lisää tarinaa tiistain tapahtumasta voi lukea Frank Martelan blogista. Buurtzorgin mallista on myös kirjoitettu kattavasti kirjoissa Reinventing Organizations ja Organizational Innovation by Integrating Simplification.